Lex - Ajankohtaista

Testiartikkeli kaikilla tageilla

Lex — Fri, 27 Mar 2026 18:47:07 GMT

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nullam ac lectus ultricies, tempus dui nec, lobortis lectus. Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Vivamus odio ante, vestibulum sit amet nunc at, consectetur euismod felis. Vestibulum at elementum lectus. Suspendisse diam velit, semper quis nibh tincidunt, dapibus semper mi. Praesent scelerisque at tortor non cursus. Vivamus volutpat gravida diam, sit amet porttitor justo gravida vitae. Suspendisse potenti. Etiam et eros mi. Duis sed dui aliquet, lobortis sapien nec, aliquet nulla. Aliquam nulla ex, sollicitudin ac pellentesque ac, fermentum eu nulla. Nam cursus tellus ac risus dignissim, tempus viverra sapien fringilla. Donec tempor consectetur aliquet. Nulla tempus maximus est, quis imperdiet ex tempus porta. Etiam tempor aliquam enim, a ornare nisl lacinia vel. Aenean et orci vitae turpis fringilla lacinia.

Oikeustapauskatsaus: Kasviperäisiä aineita koskevat terveysväitteet EU-tuomioistuimen puntarissa

aija.jukkara@linnunmaalex.fi (Aija Jukkara) — Fri, 27 Feb 2026 10:23:18 GMT

Voiko ravintolisää markkinoida mielialaa kohottavana tai stressiä lievittävänä, jos väitteen tieteellinen arviointi on EU:ssa vielä kesken? Tätä kysymystä tarkasteli EU:n tuomioistuin ratkaisussaan C-386/23, Novel Nutriology.

Vastuun ytimessä -podcast | Kausi 2, jakso 1: Miksi vastuullisuus kuuluu päätöksenteon ytimeen?

Lex — Fri, 13 Feb 2026 10:15:00 GMT

Miksi vastuullisuus kuuluu päätöksenteon ytimeen?

Vastuun ytimessä -podcastin 2. kauden avausjaksossa juontajat Tarja Anunti ja Netta Paavoseppä asettavat keskustelun suunnan ja lupauksen kuulijalle. Jakso pureutuu siihen, mitä vastuullisuus oikeasti tarkoittaa liiketoiminnassa, johtamisessa ja viestinnässä – ja miksi se ei ole erillinen hanke, vaan tapa tehdä työtä.

Eläinten hyvinvointi osana elintarvikealan vastuullisuutta ja riskienhallintaa

aija.jukkara@linnunmaalex.fi (Aija Jukkara) — Thu, 22 Jan 2026 09:45:00 GMT

Eläinten hyvinvointi osana elintarvikealan vastuullisuutta ja riskienhallintaa

Eläinten hyvinvointi on keskeinen osa elintarvikealan vastuullisuutta ja vaikuttaa suoraan elintarvikkeiden turvallisuuteen, laatuun sekä koko tuotantoketjun luotettavuuteen. Yrityksille, joiden toimintaan tai arvoketjuun kuuluu eläinten pito, kuljetus tai tuotantoeläinten kasvatus, eläinten hyvinvointia koskeva sääntely muodostaa olennaisen vaatimustenmukaisuuskokonaisuuden.

Eläinten hyvinvointi on keskeinen osa vastuullista elintarviketoimintaa. Hyvä eläinterveys ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentävät sairauksia ja lääkkeiden käyttöä, mikä parantaa ruokaturvallisuutta ja ehkäisee terveysriskejä myös ihmisille. Yrityksen näkökulmasta tämä tukee tuotannon jatkuvuutta, vähentää tuotantokatkoksia ja vahvistaa toimitusvarmuutta. Läpinäkyvä ja mahdollisimman lyhyt tuotantoketju helpottaa viranomaisvalvontaa ja lisää kuluttajien luottamusta. Vaikutus heijastuu ketterästi yrityksen maineeseen ja kilpailukykyyn.

Eläinten hyvinvointi osana yrityksen vastuullisuutta ja sopimusketjuja

Eläinten hyvinvointi on yhä useammin osa yritysten vastuullisuusohjelmia, auditointeja ja asiakasvaatimuksia. Elintarvikealan yrityksen on tärkeää varmistaa, että myös hankintaketjun toimijat noudattavat eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä ja sopimusehtoja. Puutteet tuotantoketjun alkupäässä voivat johtaa viranomaisseuraamuksiin, sopimusrikkomuksiin, toimituskatkoksiin sekä merkittäviin mainehaittoihin.

Yrityksen onkin suositeltavaa sisällyttää eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset osaksi toimittaja-arviointeja, sopimuksia ja sisäisiä valvontamenettelyjä. Selkeät toimintamallit ja dokumentointi tukevat sekä viranomaisvalvontaan varautumista että vastuullisuusraportointia.

Viranomaisvalvonta ja tukijärjestelmät

Viranomaiset edistävät eläinten hyvinvointia ja tukevat toiminnanharjoittajia paitsi valvonnalla, myös tarjoamalla erilaisia tukia ja hyvinvointikorvauksia. Hyvinvointikorvaukset kohdistuvat muun muassa eläinten ruokintaan ja hoitoon, pito-olosuhteiden parantamiseen, laidunnukseen ja ulkoiluun sekä eläinlajikohtaisiin erityistoimenpiteisiin. Korvauksia voidaan hakea useille tuotantoeläimille, kuten naudoille, sioille, lampaille, vuohille, muniville kanoille, lihabroilereille ja lihakalkkunoille.

Koska hyvinvointikorvausten ehdot ylittävät usein peruslainsäädännön vähimmäisvaatimukset, tukia hakevan elintarvikealan yrityksen on tärkeää varmistaa, että omat tuotantoketjut ja sopimuskumppanit täyttävät sekä lakisääteiset että tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset. Tämä vähentää tukien taloudellista ennakoitavuutta ja vähentää riskiä niiden takaisinperintään tai sopimussanktioihin.

Vaatimusten tunnistaminen ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

Elintarvikealan yrityksen kannattaa tarkastella eläinten hyvinvointia osana omaa vaatimustenmukaisuus- ja riskienhallintajärjestelmäänsä. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat muun muassa:

sovellettavan eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaatimusten tunnistaminen ja täyttyminen
vastuiden ja velvoitteiden määrittely omassa toiminnassa ja arvoketjussa
toimittajien ja sopimuskumppaneiden vaatimustenmukaisuuden seuranta
riittävä dokumentointi ja sisäinen ohjeistus edellä mainituista
varautuminen viranomaisvalvontaan ja auditointeihin

Linnunmaa Lexin Legal compliance -verkkopalvelu sisältää kattavan ja Suomen laajimman Elintarvikkeet & kontaktimateriaalit -paketin, joka kokoaa yhteen elintarvikealaa koskevan sääntelyn, mukaan lukien eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset. Palvelu auttaa organisaatiotasi pysymään ajan tasalla velvoittavasta lainsäädännöstä ja arvioimaan säännöllisesti sekä systemaattisesti vaatimustenmukaisuutta koko tuotantoketjussa. Organisaatiosi vaatimusten täyttymisen arviointi voidaan toteuttaa myös lakiasiantuntijamme johdolla Vaatimusten täyttymisen arviointi (VTA) -työpajassa tai -vuosikatselmuksessa.

Jos sinulla ei vielä ole käytössäsi Linnunmaa Lexin Legal compliance -verkkopalvelua tai haluat tilata yrityksellesi oman Vaatimusten täyttymisen arviointi -työpajan elintarvikesääntelyn vaatimusten osalta, ota yhteyttä asiakkuustiimiimme (myynti@linnunmaalex.fi) tai sovi palveluesittely verkkosivujemme kautta.

Palvelu-uutiset: Legal compliance -raportti on työkalu arvo- ja toimitusketjujen lainmukaisuuden varmistamiseen

riikka.henkola@linnunmaalex.fi (Riikka Henkola) — Thu, 18 Dec 2025 08:30:00 GMT

Vastuullisuuden ensiaskel ja minimitaso on lainmukaisuus. Linnunmaa L exin Legal compliance -raportti auttaa tilaajia varmistumaan toimitusketjujensa vaatimustenmukaisuudesta ja toimittajia osoittamaan tilaajilleen oman vaatimustenmukaisuutensa tason. Se on tehokas ja luotettava osa arvoketjun vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden arviointia.

Legal compliance -raportti on arvoketjujen lainmukaisuutta vahvistava ja varmistava palvelu, joka lanseerataan vuoden 2026 aikana entistä vahvemmaksi osaksi emoyhtiömme Vastuu Groupin palvelutarjoamaa.

Legal compliance -raportti myös täydentää Vastuu Groupin VSME-standardiin pohjaavaa Luotettava Kumppani Kestävyysraporttia ja muita arvoketjujen hallintaan suunnattuja palveluita nostamalla esiin kriittisten lakisääteisten velvoitteiden täyttymisen näkökulman muiden vastuullisuustietojen rinnalle.

Se kattaa koko ESG-aihealueen eli osoittaa kaikkein keskeisimpien ympäristöä, sosiaalisia sidosryhmiä ja hyvää hallintoa koskevien lakisääteisten vaatimusten täyttymisen olennaisena osana arvo- ja toimitusketjujen lainmukaisuuden varmistamista.

TILAAJA
Auditoi toimittajiesi vaatimustenmukaisuus

Legal compliance -raportti on tilaajayritykselle tehokas ja luotettava osa arvoketjun vaatimustenmukaisuuden auditointia. Sen avulla varmistut helposti arvo- ja alihankintaketjusi toimijoiden vaatimuksenmukaisuudesta kriittisimpien lainsäädännön vaatimusten osalta. Samalla osoitat oman huolellisen toimintasi sekä tukesi alihankkijaverkostollenne lainsäädännön velvoitteiden toteutumisessa ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä.

TOIMITTAJA
Osoita vaatimustenmukaisuutesi

Legal compliance -raportti on hyödyllinen työkalu ja tilaajalle esitettävä ”vakuutus” kriittisimpien lakisääteisten vaatimusten täyttämisestä. Se on tehokas ja luotettava keino osoittaa toimintasi vaatimustenmukaisuus myös muille sidosryhmillesi. Se tukee konkreettisesti liiketoimintaasi niiden tilaajayritysten kanssa, jotka tarkistavat toimittajiensa lainmukaisuuden. Raportoit oman toimintasi lainmukaisuuden lainsäädännön kriittisimpien osa-alueiden ja vaatimusten osalta helpon lomaketyökalun avulla.

Haluatko kuulla lisää?
Sovi maksuton esittely varaamalla esittelyaika kalenteristamme!

Huolellisuusvelvoite ja ketä se koskee?

emmi.muhonen@linnunmaalex.fi (Emmi Muhonen) — Mon, 15 Dec 2025 07:15:00 GMT

Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) asettaa suurimmille yrityksille huolellisuusvelvoitteen, joka koskee toiminnan haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun. Mutta onko vain suurten yritysten syytä kiinnostua velvoitteesta vai merkitseekö se jotain myös pienemmille?

Asianmukainen huolellisuus on osa riskienhallintaa

Huolellisuusvelvoite, eli asianmukainen huolellisuus tai due diligence tarkoittaa, että yrityksellä on prosessi, jonka avulla se tunnistaa, arvioi ja hallitsee toimintansa vaikutuksia ja riskejä. Vastuullisuuteen liittyvä huolellisuusvelvoite pohjautuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin (UNGP – United Nations Guiding Principles), joiden keskiössä ovat ihmisoikeudet. Asianmukaisella huolellisuudella toimiessaan, yritys pyrkii sen sijaan toimimaan siten, ettei se aiheuta haittaa ihmisille, ympäristölle tai yhteiskunnalle.

Prosessin avulla yrityksen tarkoitus on huolehtia, että se toimii vastuullisesti paitsi omassa toiminnassaan myös toimitusketjussaan ja kaikissa liiketoimintasuhteissa. OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) on ohjeistanut, kuinka asianmukainen huolellisuus voidaan omaksua osaksi yrityksen toimintaa ja hallintajärjestelmiä. Oikeudellistuva yritysvastuu on tuonut asianmukaisen huolellisuuden myös lakisääteiseksi velvoitteeksi.

Lakisääteinen vaatimus suurimmille toimijoille

Yritysten asianmukaista huolellisuutta koskeva direktiivi (EU) 2024/1760, (Corporate Sustainability Due Diligence Directive), velvoittaa yritykset tunnistamaan, estämään, lieventämään ja hyvittämään ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia sekä omassa toiminnassaan että tytäryritysten ja toimintaketjuihin kuuluvien liikekumppanien toiminnassa.

Vuonna 2024 voimaantullut direktiivi on ollut turbulenssissa jo ennen sen kansallista implementointia ja soveltamista. EU:n Omnibus I kevennysehdotukset direktiivin soveltamisalaan hyväksyttiin Euroopan parlamentin täysistunnossa 16.12.2025, joten direktiiviä sovelletaan jatkossa:

EU-yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto.
EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden EU:sta kertyvä liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa.

Direktiivin soveltamisaikataulua lykättiin jo aiemmin tänä vuonna. Vaatimusten tulee olla implementoituna osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 26.7.2028. Yritysten soveltaminen alkaa 2029.

Kevennyksistään huolimatta asianmukaisen huolellisuuden täyttäminen tulee näkymään soveltamisalaan kuuluvien yritysten toimintaketjuissa muun muassa tietopyyntöinä ja sopimusehtoina. Riskiperusteinen huolellisuusvelvoite kattaa edelleen koko toimintaketjun suorien liikekumppaneiden sijaan. Prosessi keventyy kuitenkin siten, että toimenpiteitä voidaan ohjata ensisijaisesti sinne, missä haitallisten vaikutusten todennäköisyys on suurin ja vaikutukset vakavimmat. Tämä korostaa mahdollisten riskien tunnistamista ja arviointia omassa toiminnassa.

…vai myös pienemmille?

Vaikka due diligence mielletään nimenomaan CSDDD:n vaatimukseksi, huolellisuutta ja riskien arviointia edellytetään yrityksiltä muuallakin lainsäädännössä. Esimerkiksi yhtiöoikeudessa puhutaan johdon huolellisuusvelvoitteesta, joka edellyttää yhtiön johtohenkilöiltä muun muassa riittävän tietopohjan hankkimista päätöksenteon pohjaksi.

Huolellisuusvelvoite eri muodoissaan sisältyy EU-sääntelyn osalta ainakin metsäkatoasetukseen (EU/2023/1115, EUDR), hiilirajamekanismiin (EU/2023/956, CBAM-asetus), akkuasetukseen (EU/2023/1542, EUBR), pakkotyön tuotekieltoasetukseen (EU/2024/3015, FLR) sekä kestävyysraportointidirektiiviin (EU/2022/2464, CSDR).

Liikekumppanien toiminnasta ja tämän lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta tulee olla tietoinen myös esimerkiksi tilaajavastuulain (1233/2006), työturvallisuuslain (738/2002), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU/2016/679, GDPR) ja kyberturvallisuuslain (124/2025) perusteella. Tilaajavastuulakia lukuun ottamatta nämä kaikki edellyttävät myös riskien tunnistamista ja arviointia.

Myös pakotelainsäädännön tarkoituksena on estää yhteistyö sellaisten tahojen kanssa, jotka vaarantavat kansainvälisen rauhan, turvallisuuden tai ihmisoikeudet ja se edellyttää huolellisuutta kaikilta toimijoilta. Lisäksi Finanssivalvonnan toimilupavalvottavat ja muut rahanpesulain (444/2017) ilmoitusvelvolliset ovat velvollisia tuntemaan asiakkaansa.

Vastuullinen tilaaja hallitsee toimitusketjunsa koosta riippumatta

Huolimaton kumppani on liiketoimintariski tai vähintäänkin maineriski. Kumppanien toiminnasta ja esimerkiksi mielenkiinnosta lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen kannattaakin olla kiinnostunut, ettei joudu itse maksajaksi.

Asianmukaisen huolellisuuden prosessin ja siihen liittyvän dokumentaation tulisikin olla osa jokaisen vastuullisen yrityksen riskienhallintaa toiminnasta tai yrityskoosta riippumatta, jotta sen on mahdollista huomioida ja puuttua toimitusketjun kestävyysvaikutuksiin.

Linnunmaa Lexin ja Fondian maksuton webinaarisarja KiRa-alalle – Hankinta- ja rakentamissääntelyn uudistuksesta arvoketjujen vaatimustenmukaisuuteen

Lex — Mon, 15 Dec 2025 05:00:00 GMT

Hankinta- ja rakentamissääntelyn uudistuksesta arvoketjujen vaatimustenmukaisuuteen

Tässä maksuttomassa kolmen webinaarin kokonaisuudessa pureudutaan ajankohtaisiin sääntelymuutoksiin sekä vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden keskeisiin kysymyksiin kiinteistö- ja rakentamisalalla. Webinaarit järjestetään Vastuu Groupiin kuuluvan Linnunmaa Lex Oy:n ja Fondia Oyj:n yhteistyössä.

1. webinaari – Hankinnat ja valvonnan kiristyminen

tiistaina 13.1.2026 klo 9–10

Rakennusalan hankinnat suurennuslasin alle hankintauudistuksen myötä: Valvonta tiukkenee, tiedätkö miten toimia?

Hankintoihin kohdistuva valvonta kiristyy ja hankintaprosessien vaatimukset kasvavat. Tässä webinaarissa käydään läpi, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä rakennusalalla ja miten organisaatiot voivat varmistaa toimintansa lainmukaisuuden.

OHJELMA

kello 9:00 Avaussanat

kello 9:05 Hankintaprosessien kiristyvä valvonta ja kasvavat vaatimukset rakennusalalla
Ilona Pilkama-Paajanen, Senior Legal Counsel, Group Competition and Public Procurement Lead, Fondia Oyj

kello 9:35 Hankintasääntelyn muutosten seuranta ja muuttuneiden vaatimusten hallinta osana KiRa-alan arjen toimintaa
Elina Sopanen, lakiasiantuntija, Linnunmaa Lex Oy (osa Vastuu Groupia)

kello 9:50 Ennakkokysymysten käsittely

PUHUJAT

Ilona Pilkama-Paajanen, Fondia

Elina Sopanen, Linnunmaa Lex

Ilmoittaudu 1. webinaariin tästä

2. webinaari – Rakentamisen sääntelyn uudistus

tiistaina 27.1.2026 klo 9–10

Rakentamisen sääntelyn uudistus – mitä muuttui ja miten varmistat velvoitteiden täyttämisen?
Rakentamisen lainsäädäntö on uudistunut merkittävästi, ja uudet säännökset otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2025 ja 2026. Webinaarissa käymme läpi keskeiset muutokset sekä niiden käytännön vaikutukset yritysten toimintaan.

OHJELMA

kello 9:00 Avaussanat

kello 9:05 Rakentamisen sääntelyn vuosina 2025 ja 2026 voimaantulevat muutokset
Aleksi Lundén, Head of Legal Team, Senior Legal Counsel, Group Real Estate and Construction Lead, Fondia Oyj

kello 9:35 Rakentamisen sääntelyn muutosten seuranta ja muuttuneiden vaatimusten hallinta osana KiRa-alan arjen toimintaa
Hanna Kiiskinen, Legal compliance -palvelupäällikkö, lakiasiantuntija, Linnunmaa Lex Oy (osa Vastuu Groupia)

9:50 Ennakkokysymysten käsittely

PUHUJAT

Aleksi Lundén, Fondia

Hanna Kiiskinen, Linnunmaa Lex

Ilmoittaudu 2. webinaariin tästä

3. webinaari – Vaatimustenmukaisuus ja kestävyys arvoketjuissa

tiistaina 10.2.2026 klo 9–10

Vaatimustenmukaisuus ja kestävyys arvoketjuissa – tilaajavastuut ja lainmukaisuuden varmistaminen
Miten varmistetaan, että koko arvoketju toimii lain vaatimusten mukaisesti? Webinaarissa käsitellään tilaajan vastuita, toimittajien lainmukaisuuden selvittämistä sekä sitä, miten vaatimustenmukaisuus ja kestävyys kytkeytyvät toisiinsa käytännössä.

OHJELMA

kello 9:00 Avaussanat

kello 9:05 Arvoketjujen vastuullisuuden rooli muuttuvassa sääntelyssä – Mitä vaatimuksia kestävyyden sääntely asettaa yrityksille ja arvoketjuille?
Netta Skön, Senior Legal Counsel, Group Sustainability, ESG and Responsible Business Lead, Fondia Oyj

kello 9:20 Arvoketjujen vaatimustenmukaisuuden varmistaminen osana kiinteistö- ja rakentamisalan arjen toimintaa
Emmi Muhonen, vastuullisuuspäällikkö, lakiasiantuntija, Linnunmaa Lex Oy (osa Vastuu Groupia)

kello 9:50 Ennakkokysymysten käsittely

PUHUJAT

Netta Skön, Fondia

Emmi Muhonen, Linnunmaa Lex

Ilmoittaudu 3. webinaariin tästä

Ilmoittaudu webinaarisarjaan

Ilmoittaudu webinaarisarjan osiin alla olevista linkeistä. Tapahtuma on maksuton ja se järjestetään Teams-webinaarina. Henkilötietoja käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti. Ilmoittautumalla saat myös webinaaritallenteen. Webinaaritallenne lähetetään kaikille ilmoittautuneille webinaarin jälkeen.

Ilmoittautuminen 1. webinaariin 13.1.2026 kello 9-10

Ilmoittautuminen 2. webinaariin 27.1.2026 kello 9-10

Ilmoittautuminen 3. webinaariin 10.2.2026 kello 9-10

Eräiden tuotteiden ja digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus – katsaus keskeiseen sääntelyyn

elina.sopanen@linnunmaalex.fi (Elina Sopanen) — Wed, 12 Nov 2025 10:15:00 GMT

Esteettömyydellä ja saavutettavuudella varmistetaan, että kaikki voivat toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa yhdenvertaisesti. EU-sääntelyyn ja kansallisiin normeihin perustuvat vaatimukset koskevat muun muassa älylaitteita, verkkopalveluja ja itsepalvelupäätteitä sekä niiden käytettävyyttä. Julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on velvollisuus toteuttaa saavutettavuutta käytännössä.

Esteettömistä tuotteista digipalvelujen saavutettavuuteen – keskeinen sääntely ja sen kehitys

Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten perustan muodostavat EU:n saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 ja esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882, sekä niiden pohjalta annettu kansallinen sääntely, jota kansalliset asetukset täydentävät. Käytännön vaatimustenmukaisuustyötä puolestaan ohjaavat EU:n yhdenmukaistetut standardit sekä kansallisen valvontaviranomaisen laatima ohjeistus.

Kansallinen sääntely on toteutettu eriyttämällä tuotteita ja palveluja koskeva sääntely eri lakeihin. Saavutettavuusdirektiivi on implementoitu kansallisesti digipalvelulailla (306/2019), joka sisältää valtaosan digipalveluja koskevasta saavutettavuussääntelystä. Myöhemmin voimaan tulleen esteettömyysdirektiivin myötä säädettiin kansallisesti vielä eräitä tuotteita koskevista esteettömyysvaatimuksista, jotka puolestaan löytyvät eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetusta laista (717/2023). Tuotteita koskevan esteettömyyssääntelyn ohella lisättiin alkuperäiseen digipalvelulakiin vielä uusi 3 a luku, jossa säädetään lisävaatimuksista tietyille kuluttajille suunnatuille digipalveluille. Samalla digipalveluja koskevaa sääntelyä täydennettiin vielä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014) lisätyillä lisävaatimuksilla viestintäpalvelujen ja audiovisuaaliseen sisältöpalveluun tarjoavien palvelujen osalta.

Tiivistetysti esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet on huomioitu monipuolisesti yhteiskunnan toimintojen, palvelujen ja rakennetun ympäristön suunnittelussa. Saavutettavuudella tarkoitetaan esteettömyyttä nimenomaan digitaalisessa toimintaympäristössä – toisin sanoen digipalveluihin pääsyä ja niiden käytettävyyttä erilaiset toimintarajoitteet, kuten esimerkiksi näkövammaisuus tai kuulovaikeudet huomioiden. Esteettömyys vaikuttaa digiympäristön lisäksi myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla – esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnittelussa huomioitavista esteettömyysvaatimuksista säädetään erikseen rakentamislaissa (751/2023). Eri toiminnanharjoittajien onkin hyvä selvittää huolellisesti toimintaansa koskevat esteettömyysvaatimukset.

Käytännössä digitaalinen saavutettavuus edellyttää, että myös digipalvelujen käyttöön tarkoitetut laitteet ovat esteettömiä. Näiden tuotteiden esteettömyyden ja digipalvelujen saavutettavuuden toteutumista tehostetaan lakisääteisillä esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksilla. Nämä vaatimukset sisältävät joukon tietyille tuotetyypeille ja palveluille asetettuja kriteerejä, kuten esimerkiksi videoiden tekstiominaisuudet, riittävä kontrasti tai tekstistä puheeksi -ominaisuus. Näiden tuote- ja palvelukohtaisten teknisten vaatimusten lisäksi säädetään muun muassa tuotteiden CE-merkintää, digipalvelujen saavutettavuusselostetta sekä ilmoitusmenettelyjä ja dokumentointia koskevista velvoitteista.

Esteettömyysdirektiivin pohjalta vuonna 2023 säädetyt kansalliset tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset sekä digipalvelulain 3 a lukuun lisätyt palvelukohtaiset lisävaatimukset ovat nousseet tänä vuonna uudelleen ajankohtaisiksi, sillä niiden soveltaminen on alkanut pitkän siirtymäajan jälkeen vasta 28. kesäkuuta 2025. Tuoreimpien säännösten myötä esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset ulottuvat nyt laajemmin myös yksityiselle sektorille, sillä ne koskettavat laajasti eri palveluntarjoajia, valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita.

Minkälaiset digitaaliset palvelut kuuluvat digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin?

Digipalvelulaissa säädettyjen yleisten saavutettavuusvaatimusten soveltaminen on alkanut portaittain jo vuonna 2019. Lain 3 luvussa säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan tarkemmin lain 3 §:ssä säädettyjen palveluntarjoajien tuottamiin verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin. Kyseiset palvelut kuuluvat vaatimusten piiriin niiden laajuudesta, pääsyn avoimuudesta tai kohderyhmästä riippumatta. Siispä myös esimerkiksi asiantuntijoille suunnatut digipalvelut oli saatettava vaatimustenmukaisiksi.

Lakiin vuonna 2023 lisätyssä 3 a luvussa puolestaan asetetaan täsmällisempiä lisävaatimuksia tietyille kuluttajille suunnatuille digipalveluille. Näitä palveluja ovat muun muassa

verkkokauppapalvelut,
e-kirjat, digikirjastot ja verkkokirjahyllyt,
sähköiset ja henkilöiden väliset viestintäpalvelut (esim. laajakaistapalvelut, WhatsApp, sähköposti)
audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut (esim. Netflix)
henkilöliikennepalvelujen osana tarjottavat digipalvelut (esim. sähköiset matkaliput), sekä
tietyt kuluttajille tarjottavat luotto-, sijoitus- ja maksupalvelut.

Mainitut lisävaatimukset eivät koske ainoastaan 28. kesäkuuta 2025 tai sen jälkeen markkinoille saatettuja uusia digipalveluita, vaan myös tätä vanhemmat palvelut on tullut saattaa vaatimustenmukaisiksi. Ennen soveltamisajan alkamista solmittuja palvelusopimuksia voidaan kuitenkin jatkaa niiden voimassaolon päättymiseen asti – kuitenkin korkeintaan viiden vuoden ajan eli 28. kesäkuuta 2030 saakka.

Entä minkälaisiin tuotteisiin esteettömyysvaatimuksia sovelletaan?

Eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetun lain 2 §:ään on listattu ne tuoteryhmät, joihin laissa säädettyjä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan. Näitä soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ovat muun muassa

tietokonelaitteistot käyttöjärjestelmineen,
itsepalvelumaksupäätteet,
pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit,
erilaiset kuluttajapäätelaitteet (esim. älypuhelimet ja -televisiot), joilla käytetään audiovisuaalista mediaa ja viestintäpalveluja,
tietyt vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, sekä
sähköiset lukulaitteet (esim. Kindle).

Lisäksi on huomioitava, että lain soveltamisalaan kuuluvat kaikki sellaiset tuotteet, joita käytetään digipalvelulain 3 a luvussa säädettyjen palvelujen tarjoamiseen. Vaatimukset koskevat ainoastaan 28. kesäkuuta 2025 tai sen jälkeen markkinoille saatettuja uusia tuotteita.

Mitä toimijoita lakisääteiset esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Vaatimukset koskevat sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluita. Tuotteiden osalta vaatimukset ulottuvat koko toimitusketjuun, sillä ne koskevat niin valmistajia, maahantuojia kuin jakelijoitakin. Digitaalisia palveluita koskevat esteettömyysvaatimukset kohdistuvat puolestaan sellaisiin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat vaatimusten piiriin kuuluvia digipalveluja.

Yrityksen koko rajaa vaatimusten soveltamisalaa. Palvelujen osalta uudet esteettömyysvaatimukset eivät koske mikroyrityksiä, mutta vaatimustason huomioiminen on suositeltavaa, sillä sen noudattaminen parantaa palvelujen käytettävyyttä laajemmin. Tuotteille asetetut esteettömyysvaatimukset puolestaan velvoittavat myös mikroyrityksiä tietyin kevennyksin. Mikroyritysten tulee isompien yritysten tapaan noudattaa lakisääteisiä teknisiä vaatimuksia – lukuun ottamatta ilmoitus- ja dokumentointivaatimusta, joita sovelletaan suuremman kokoluokan toimijoihin niiden poiketessa esteettömyysvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen tai perusteellisen muutoksen perusteella.

Eri toimijoita koskevien esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten tarkemmasta sisällöstä kerrotaan seuraavassa artikkelissa Tuotteiden ja digitaalisten palvelujen esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset käytännössä – miten varmistaa vaatimustenmukaisuus?

Asiakkaamme kertovat: “Palvelut helpottavat arkeamme merkittävästi” – Lahti Energian vastuullisuuden projektipäällikkö Laura Korhonen ja hankintapäällikkö Marko Kosonen

Lex — Thu, 06 Nov 2025 12:30:00 GMT

Lahti Energia hyödyntää Vastuu Groupin ja Linnunmaa Lexin palveluja vaatimustenhallinnan ja vastuullisuustyön tukena. Yhteistyö on tuonut organisaatiolle jämäkkyyttä, ajantasaisuutta ja läpinäkyvyyttä lakivelvoitteiden hallintaan.

Asiakastarinan kysymyksiin vastasivat Lahti Energian vastuullisuuden projektipäällikkö Laura Korhonen ja hankintapäällikkö Marko Kosonen.

Millainen lähtötilanne oli, kun yhteistyö Vastuu Groupin, Linnunmaa Lexin ja Lahti Energian välillä sai alkunsa?

Tarvitsimme uuden lakiseurantapalvelun aiemman tilalle, sillä vanha palvelu ei enää vastannut tarpeitamme. Valitsimme uudeksi palveluksi Linnunmaa Lexin Legal compliance -palvelun. Aluksi tarpeemme koski EHS-lakiseurantaa eli ympäristöä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön vaatimusten ja niiden muutosten tunnistamisen tarvetta. Myöhemmin laajensimme palvelukokonaisuuden myös hallintoa, taloutta, ICT:tä ja kyberturvallisuutta koskeviin sisältöihin.

Lisäksi Lahti Energialla käytetään Vastuu Groupin järjestelmää tilaajavastuutarkastuksiin eli Valvoja– ja Luotettava Kumppani -palveluita. Näiden palveluiden käyttöönoton taustalla oli se väistämätön tosiseikka, että tilaajavastuulain mukaisesti meidän on tarkistettava toimittajiemme tiedot. Tämä loi yhteistyölle luonnollisen perustan. Luotettava Kumppani -palvelun uusimman version käyttöönotto on suunnitteilla viimeistään alkuvuodesta 2026.

Miksi juuri Vastuu Group ja Linnunmaa Lex valikoituivat kumppaneiksi?

Olimme kuulleet paljon hyvää Linnunmaa Lexin Legal compliance -palvelusta ja totesimme sen soveltuvan hyvin myös Lahti Energian tarpeisiin.

Valvoja- ja Luotettava Kumppani -palvelut puolestaan ovat laajasti käytössä toimittajatietojen tarkistamiseen ja olivat siten meille luonteva valinta tilaajavastuuvelvoitteidemme täyttämiseen.

Miten palvelut tukevat Lahti Energian vastuullisuus- ja lakivelvoitteiden hallintaa sekä muuta liiketoimintaa?

Hyvin – käytössämme on tarvittavat ja monipuoliset palvelut, jotka tukevat velvoitteiden seurantaa ja hallintaa kokonaisvaltaisesti. Järjestelmien avulla olemme pystyneet kehittämään toimintaamme entistä vastuullisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Toimintamme on myös tehostunut. Harjoittelun ja käytön lisääntyessä tieto pysyy paremmin ajan tasalla.

Legal compliance -palvelu on tuonut jämäkkyyttä ja ajantasaisuutta lakivelvoitteiden hallintaan. Alkuvaiheessa palvelun opettelu vaati hieman aikaa, mutta käyttöönoton jälkeen työ tehostui merkittävästi. Palvelu on lisännyt vastuuhenkilöiden tietoisuutta ja varmuutta omien vastuualueidensa vaatimuksista. Ajantasainen lakiseuranta ja mahdollisuus kysyä tulkinta-apua säädöksiin palvelussa ovat erittäin tärkeitä. Vaatimustenhallinta mielletään nyt aiempaa vahvemmin osaksi jokapäiväistä tekemistä.

Tilaajavastuun osalta saamme toimittajien lakisääteiset tiedot ajantasaisesti ja vaivattomasti Valvoja- ja Luotettava Kumppani -palveluiden avulla. Ylipäänsä Vastuu Groupin ja Linnunmaa Lexin palveluiden avulla voimme läpinäkyvästi osoittaa vaatimustenhallinnan toteutumisen esimerkiksi johtamisjärjestelmien ulkoisissa auditoinneissa sekä tilaajavastuuseen liittyvissä tarkastuksissa.

Yhteistyö sujuu jouhevasti – pääsääntöisesti sähköisesti palveluiden kautta tai sähköpostitse. Kysymyksiimme vastataan nopeasti ja palvelu on aina ystävällistä.

Mitä sanoisitte organisaatiolle, joka harkitsee samankaltaista yhteistyötä ja käytössänne olevien Vastuu Groupin palveluiden käyttöönottoa?

Palveluiden, erityisesti Linnunmaa Lexin Legal compliance -palvelun käyttö on yhtenäistänyt vaatimustenhallinnan käytäntöjä konsernin sisällä ja varmistaa, että lakisääteiset velvoitteet tulevat huomioiduiksi.

Ota vastuullisuus ja vaatimustenhallinta haltuun tehokkaasti

Haluatko varmistaa, että lakisääteiset velvoitteet ja toimittajatiedot pysyvät hallinnassa – ajantasaisesti ja läpinäkyvästi? Vastuu Groupin ja Linnunmaa Lexin palvelut auttavat tekemään vastuullisuudesta sujuvan osan arkea:

Valvoja-palvelu
– seuraa toimittajiesi tilaajavastuutietoja helposti ja varmista, että yhteistyökumppanisi täyttävät lakivelvoitteet.
Luotettava Kumppani
– tee vastuullisuudesta näkyvää ja helpota asiakkaidesi tarkistuksia liittymällä Luotettava Kumppani -verkostoon.
Legal Compliance -palvelu
– pysy ajan tasalla lakimuutoksista ja johda vaatimustenhallintaa tehokkaasti koko organisaatiossa.

Ruokaväärennökset – näkymätön uhka lautasella

aija.jukkara@linnunmaalex.fi (Aija Jukkara) — Tue, 21 Oct 2025 10:30:00 GMT

Ruoka on meille elinehto ja kuluttajien pitää voida luottaa sen turvallisuuteen. Todellisuus ei kuitenkaan aina vastaa odotuksia. Ruokaväärennökset eli tahalliset ja harhaanjohtavat muutokset elintarvikkeissa ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti ja ne muodostavat merkittävän ongelman sekä kuluttajille että elintarviketeollisuudelle.

Mitä ovat ruokaväärennökset?

Ruokaväärennös tarkoittaa elintarviketuotetta, jota on muutettu, laimennettu, väärennetty tai virheellisesti merkitty taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Väärennös voi koskea esimerkiksi:

Elintarvikeraaka-aineita
- kielletyistä ainesosista valmistetut tuotteet
- oliiviöljyä laimennettu halvemmilla öljyillä
- hunajaa laimennettu glukoosisiirapilla
- naudanlihaa sisältäväksi ilmoitettu valmisruoka, joka sisältää hevosenlihaa
Elintarvikkeesta annettavia tietoja
- sisältötiedot eivät pidä paikkaansa
- allergeeneja ei ole merkitty
- päiväys ilmoitetaan tahallisesti väärin
Elintarvikkeen turvallisuutta
- tuote on käsitelty siten, että pilaantumisen merkit on peitetty
Alkuperämerkintöjä
- kuten nimisuojatut tuotteet
  - viini, jota myydään nimikkeellä ”Ranskan Champagne”, vaikka se on valmistettu muualla tai
  - aito Parmigiano Reggiano -nimellä myydään tuotteita, jotka eivät täytä alkuperän tai valmistusmenetelmän vaatimuksia.
Luomu- tai eettisiä väittämiä
- tavallista lihaa myydään ”luomuna” tai
- häkkikanaloiden kananmunia myydään ”vapaan kanan” tuotteena

Kuinka yleisiä ruokaväärennökset ja muut elintarvikealan rikokset ovat?

Maailmanlaajuisesti ruokaväärennösten ja elintarvikealan rikosten kohteena olevien tuotteiden arvon on arvioitu olevan noin 30–40 miljardia dollaria vuodessa. Euroopassa rikollisuuden määräksi on arvioitu 8–12 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2024 niin sanotussa OPSON-operaatiossa takavarikoitiin 22 000 tonnia elintarvikkeita ja noin 850 000 litraa juomia. Näiden takavarikoitujen tuotteiden arvo oli noin 91 miljoonaa euroa. Puhutaan siis merkittävästä rikollisuuden haarasta. Suomessa on vuodesta 2021 lähtien kirjattu yli 400 rikosepäilytapausta.

Eniten ruokaväärennöksiä ja elintarvikepetoksia on havaittu liha- ja kala-, öljy-, mauste- ja alkoholiteollisuuden toimialoilla. Rikostapauksille tyypillistä on monialaisuus eli tapaukset voivat koskettaa useita eri lainsäädäntösektoreita. Tyypillistä on usean eri substanssialan lainsäädännön rikkominen. Elintarvikealan rikoksilla on yhteyksiä muun muassa työperäisiin rikoksiin, verorikollisuuteen ja tullirikoksiin.

Petos vai rikos?

Mediassa puhutaan elintarvikepetoksista, ruokahuijauksista sekä ruokaväärennöksistä. Mikä on oikea termi?

Euroopan unionissa elintarvikealan rikoksille on käytetty määritelmää Agri-Food Fraud. Määritelmän mukainen teko muodostuu seuraavista kriteereistä:

Yhtä tai useampaa EU:n maataloustuotantoa ja elintarviketuotantoa koskevaa lakia on rikottu.
Teko on tahallinen.
Teosta saa taloudellista hyötyä.
Asiakasta on johdettu harhaan tai petetty.

Suomessa elintarvikealan rikosnimikkeet on määritelty rikoslaissa ja niistä käytetään määritelmää elintarvikeketjun rikokset. Elintarvikeketjun rikoksiin soveltuvia rikosnimikkeitä ovat muun muassa markkinointirikos, terveysrikos, avunanto terveysrikokseen, terveyden vaarantaminen, eläinsuojelurikos, sivutuotelakirikkomus, elintarvikerikkomus, petos, törkeä petos, salakuljetus, väärennys, avustuspetos, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen ja niin edelleen.

Miksi ruokaa väärennetään?

Suurin motiivi on taloudellinen hyöty. Halvempien tai vanhentuneiden ainesosien käyttäminen tai väärien merkintöjen avulla myyntihinnan nostaminen tuottaa suurempia voittoja. Epävakaa maailmantilanne ja taloudellisesti huonot ajat voivat houkutella taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Usein väärennökset tapahtuvat tuotantoketjun keskivaiheilla eli siellä missä valvonta voi olla puutteellista ja jäljitettävyys vaikeaa.

Kansainvälinen kaupankäynti, pitkät toimitusketjut ja eri maiden sääntelyeroavaisuudet mahdollistavat epäselvyyksien syntymisen. Valvonta ei aina pysy mukana globaaleissa pidentyneissä ja pirstaloituneissa elintarvikeketjuissa.

Toiminnan siirtyminen verkkoon vaikeuttaa myös valvontaa ja ulkomaisten pakettimäärien kasvu haastaa valvontaresurssien riittävyyden. Bulvaanien käyttäminen, identiteettivarkaudet, ammattimaiset avustajat ja lyhyen elinkaaren yhtiöt voivat mahdollistaa elintarvikealan rikosten toteuttamisen ja vaikeuttavat viranomaisten pääsyä rikosten jäljille.

Vaikutukset kuluttajille ja elintarvikealan toimijoille

Ruokaväärennös ei ole vain petos, vaan usein myös terveysriski. Esimerkiksi pähkinöillä jatkettu mauste voi aiheuttaa hengenvaarallisen allergisen reaktion, jos allergeeniä ei ole ilmoitettu pakkauksessa. Myös mikrobiologisten riskien huomiotta jättäminen, kuten terveydelle haitallisten taudinaiheuttajien lisääntyminen elintarvikkeessa ja haitalliset lisäaineet voivat aiheuttaa merkittävän terveysriskin kuluttajille.

Lisäksi kuluttajien luottamus elintarvikejärjestelmään kärsii, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko alan maineeseen, erityisesti rehellisten tuottajien osalta, jotka joutuvat epäedulliseen asemaan.

Ruokaketjun rikokset voivat johtaa myös eläin- ja kasvitautien leviämiseen muun muassa salakuljetuksen seurauksena.

Miten ruokaväärennöksiä torjutaan?

Ruokaväärennöksiä pyritään torjumaan lainsäädännön voimin. EU:ssa ja Suomessa elintarvikelainsäädäntö kieltää kaikki harhaanjohtavat merkinnät. Tuotteiden raaka-aineille, mikrobiologiselle laadulle, haitta-aineiden määrälle, omavalvonnalle ja jäljitettävyydelle on asetettu tarkkoja velvoitteita.

Valvonta on tärkeässä roolissa. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta ja merkintöjä valvovat useat viranomaiset yhteistyössä. Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesta ohjauksesta, valvontasuunnitelmien laatimisesta ja laboratoriotutkimuksista. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt tarkastavat elintarvikealan toimijoita paikallisesti. Tulli valvoo erityisesti maahantuotuja elintarvikkeita ja tekee rajatarkastuksia. Poliisi ja syyttäjälaitos osallistuvat tutkintaan, jos väärennös täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Elintarvikkeiden alkuperän jäljittämisessä käytetään yhä enemmän kehittyneitä laboratoriomenetelmiä, kuten DNA-analyysejä, spektrometriaa ja kromatografiaa. Teknologia onkin yhä merkittävämmässä roolissa ruokaväärennösten tutkinnassa ja torjunnassa.

Myöskään kuluttajien roolia ei sovi unohtaa. Pakkausmerkintöjen tarkka lukeminen, tunnettujen valmistajien suosiminen ja epätavallisen halpojen tuotteiden välttäminen voivat auttaa vähentämään ruokaväärennösten leviämisen riskiä. Valppaiden kuluttajien tekemät ilmoitukset epäilyttävistä tuotteista tai pakkauksista voivat käynnistää tutkinnan ja estää mahdollisesti haitallisten tuotteiden leviämisen markkinoille.

Myös elintarvikealan toimijoilla on keskeinen rooli. Valitse luotettavat raaka-aineiden toimittajat, auditoi toimitusketju ja huolehdi jäljitettävyysdokumentaatiosta sekä vaatimustenmukaisuusilmoitusten tarkastamisesta. Teetä tarvittaessa laboratoriotestejä riippumattomissa laboratorioissa tuotteiden aitouden varmistamiseksi.

Tulevaisuus: kohti läpinäkyvämpää ruokaketjua

Uudet teknologiat, kuten digitaalinen jäljitettävyys ja lohkoketjuteknologia (blockchain), mahdollistavat yhä tarkemman ja läpinäkyvämmän ruokaketjun valvonnan. Kuluttajat voivat tulevaisuudessa skannata tuotteen ja nähdä sen matkan pellolta kauppaan, vaihe vaiheelta varmennettuna.

Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö ja tiukempi lainsäädäntö ovat keskeisiä tekijöitä ruokaväärennösten torjumisessa. Vaikka viranomaiset panostavat tulevaisuudessa jäljitettävyyden lisäksi koulutukseen ja elintarvikealan tietoisuuden lisäämisen lisäksi tehostettuun rajavalvontaan ja riskiperusteiseen valvontaan, on jokaisella lenkillä ketjussa, tuottajasta kuluttajaan, roolinsa aidon, turvallisen ja rehellisen ruoan varmistamisessa.

Yhä useampi kuluttaja haluaakin nykyään tietää, mistä ruoka tulee ja on valmis maksamaan läpinäkyvyydestä ja laadusta. Elintarvikealan yritykselle tämä luo mahdollisuuden erottautua vastuullisena toimijana. Rehellinen ja säädösten mukainen tuotetieto, todistetusti alkuperävarmat tuotteet ja nopea reagointi epäselvyyksiin sekä reklamaatioihin ovat kilpailuvaltteja markkinoilla, joilla virheistä seuraa nopeasti julkista kritiikkiä ja brändihaittaa.

Tiesitkö, että Linnunmaa Lexin Legal compliance -verkkopalvelu sisältää kattavan Elintarvikkeet & Kontaktimateriaalit -paketin? Se auttaa sinua ja organisaatiotasi pysymään ajan tasalla toimintaanne velvoittavasta sääntelystä ja arvioimaan säännöllisesti vaatimuksenmukaisuuttanne.

Organisaatiosi vaatimusten täyttymisen arviointi elintarvikkeiden ja kontaktimateriaalien osalta voidaan toteuttaa myös lakiasiantuntijamme johdolla Vaatimusten täyttymisen arviointi (VTA) –työpajassa tai -vuosikatselmuksessa.

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä myyntitiimiimme (myynti@linnunmaalex.fi) tai sopimalla esittelyajan tästä.

Lex - Ajankohtaista

Testiartikkeli kaikilla tageilla

Oikeustapauskatsaus: Kasviperäisiä aineita koskevat terveysväitteet EU-tuomioistuimen puntarissa

Vastuun ytimessä -podcast | Kausi 2, jakso 1: Miksi vastuullisuus kuuluu päätöksenteon ytimeen?

Miksi vastuullisuus kuuluu päätöksenteon ytimeen?

Eläinten hyvinvointi osana elintarvikealan vastuullisuutta ja riskienhallintaa

Eläinten hyvinvointi osana elintarvikealan vastuullisuutta ja riskienhallintaa

Eläinten hyvinvointi osana yrityksen vastuullisuutta ja sopimusketjuja

Viranomaisvalvonta ja tukijärjestelmät

Vaatimusten tunnistaminen ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

Palvelu-uutiset: Legal compliance -raportti on työkalu arvo- ja toimitusketjujen lainmukaisuuden varmistamiseen

Huolellisuusvelvoite ja ketä se koskee?

Asianmukainen huolellisuus on osa riskienhallintaa

Lakisääteinen vaatimus suurimmille toimijoille

…vai myös pienemmille?

Vastuullinen tilaaja hallitsee toimitusketjunsa koosta riippumatta

Linnunmaa Lexin ja Fondian maksuton webinaarisarja KiRa-alalle – Hankinta- ja rakentamissääntelyn uudistuksesta arvoketjujen vaatimusten­mukaisuuteen

Hankinta- ja rakentamissääntelyn uudistuksesta arvoketjujen vaatimustenmukaisuuteen

1. webinaari – Hankinnat ja valvonnan kiristyminen

OHJELMA

PUHUJAT

2. webinaari – Rakentamisen sääntelyn uudistus

OHJELMA

PUHUJAT

3. webinaari – Vaatimustenmukaisuus ja kestävyys arvoketjuissa

OHJELMA

PUHUJAT

Ilmoittaudu webinaarisarjaan

Eräiden tuotteiden ja digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus – katsaus keskeiseen sääntelyyn

Esteettömistä tuotteista digipalvelujen saavutettavuuteen – keskeinen sääntely ja sen kehitys

Minkälaiset digitaaliset palvelut kuuluvat digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin?

Entä minkälaisiin tuotteisiin esteettömyysvaatimuksia sovelletaan?

Mitä toimijoita lakisääteiset esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Asiakkaamme kertovat: “Palvelut helpottavat arkeamme merkittävästi” – Lahti Energian vastuullisuuden projektipäällikkö Laura Korhonen ja hankintapäällikkö Marko Kosonen

Millainen lähtötilanne oli, kun yhteistyö Vastuu Groupin, Linnunmaa Lexin ja Lahti Energian välillä sai alkunsa?

Miksi juuri Vastuu Group ja Linnunmaa Lex valikoituivat kumppaneiksi?

Miten palvelut tukevat Lahti Energian vastuullisuus- ja lakivelvoitteiden hallintaa sekä muuta liiketoimintaa?

Mitä sanoisitte organisaatiolle, joka harkitsee samankaltaista yhteistyötä ja käytössänne olevien Vastuu Groupin palveluiden käyttöönottoa?

Ota vastuullisuus ja vaatimustenhallinta haltuun tehokkaasti

Ruokaväärennökset – näkymätön uhka lautasella

Mitä ovat ruokaväärennökset?

Kuinka yleisiä ruokaväärennökset ja muut elintarvikealan rikokset ovat?

Petos vai rikos?

Miksi ruokaa väärennetään?

Vaikutukset kuluttajille ja elintarvikealan toimijoille

Miten ruokaväärennöksiä torjutaan?

Tulevaisuus: kohti läpinäkyvämpää ruokaketjua

Linnunmaa Lexin ja Fondian maksuton webinaarisarja KiRa-alalle – Hankinta- ja rakentamissääntelyn uudistuksesta arvoketjujen vaatimustenmukaisuuteen